perjantai 25. marraskuuta 2011

Something funny! (or shocking)

Niin se elämä rullaa. Se rullaa ilman lupaa, rullaa ilman oikeuksia eteenpäin. Vaikka sille yrittäisi sanoa, että herrantähden hidastaa, niin ei se kuuntelee. Elämästä on niin kiva vain rullailla eteenpäin samalla kun nuori, typerä lukiolainen yrittää päntätä jotain ydinfysiikkaa päähänsä viimeisenä iltana ennen koetta. Silloin olisi niin hirmuisen kiva, jos aika pysähtyisi, ja voisi HENGITTÄÄ.
Noh. Huomenna viimeiset elämänrippeet raahataan matikankokeeseen, jonka pitäisi kyllä olla helppo. Ainakin ne laskut ovat tunnilla tuntuneet naurettavan helpoilta. Lyhyt matikka <3
Ei sillä että minä sen kokeen jälkeen LAUANTAINA kotiin pääsisin. Minulla on kemian työkurssi! Kuusi tuntia koululla kokeen jälkeen, tykkään kertaa ziljoona! >: (

MUTTA PIENTÄ ILOA MAAILMAAN!









EIKÖ OLLUT IHANA! Pelasti perjantaini!
Tämä seuraava on kuvataidetyöni. Tarkoitus oli kritisoida suomalaisia, Suomen kulttuuria. Yllätys yllätys, päätin oikein kunnolla irvailla suomalaisten "tosimiesten" ja poikien kustannuksella. Idea ei ole mikään häikäisevä, mutta voitte kuvitella minkälaista oli kävellä ympäri koulu täpötäysillä käytävillä parta piirrettynä ja tekomaha roikkuen. Ihan sairaan mahtavaa. Ihmiset jopa kompuroivat portaissa kun kääntyivät katsomaan mikä mutantti siinä meni ohi. Tämä on siis tehty keskellä kirkkainta päivää rakkaassa lukiossani. Nolottaako, no ei!
(Niin minä siis OLEN tyttö. Uskokaa pois, vaikka niin kovin miehiseltä näytänkin.)





Hyvää yötä, vielä kerran, kokeet kutsuu.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Mistään ei tule mitään

Vihaan koeviikkoja.
Vihaan tätä.
Vihaan sitä etten pääse kuvista läpi.
Vihaan sitä etten saa vastausta viestiini, pääsenkö läpi.
Vihaan sitä kun luvataan asioita jotka kierretään.
Vihaan sitä kuinka ihmiset muka uskovat Jumalaan kun kaikki on hyvin.
Jumalaan pitäisi uskoa kun maailma on paska.
Vihaan sitä kun muutoksia tehdään viime tingassa.
Vihaan kun asioita perutaan.
Vihaan tätä kun raivostuttaa näin paljon.
Vihaan itseäni.
Yllätys?
Ei.
Elämä on.
Anteeksi kaikille jotka sattuvat kärsimään koeviikon tuskasteluistani.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Varaslähtö jouluun!

Jos joku silmälaseja tarvitseva ei sattunut huomaamaan, rakastuin jouluun.
Viime vuonna vihasin sitä silmittömästi.
Nyt hoilaan joululauluja ja rukoilen lunta satavaksi.
Joulu aina vaanii joka kulman takana!
:)

perjantai 4. marraskuuta 2011

PALJON MELUA TASA-ARVOSTA

Ja tätä melua pidän yllä minä.

Meillä on kiva koulu siinä mielessä, että saamme ilmaiseksi varastaa joka aamu hesarin omaan käyttöömme (ensisijaisesti luettavaksi, toissijaisesti niistä rypistellään lennokkeja). Kuitenkin, minä olen yksi näistä tietoa janoavista tulevista kansanedustajista joka sen näpistää aamutuimaan, kukonlaulun aikaan. Aikainen lintu madon nappaa ja muuta samanlaista.
Perjantaina tulee hesarin mukana Nyt-liite. Se on oikeastaan aika mahtava, siinä on tv-ohjelmat seuraavalle viikolle ja kaikkea ajankohtaista, joka kiinnostaa nuoria aikuisia. Siinä on myös jotain kolumneja, jotka yleensä vain silmäilen hätäisesti ennen matikantunnille kipittämistä. Nyt silmäni tarttui otsikkoon "Naisuutisia" joka oli kirjoittanut Anu Silfverberg. Lukaisin sen kerran jos toisenkin ja totesin sen olevan mahtava, ja ilmentävän omaa kantaani tasa-arvosta, feminismistä ja sukupuolista miltei täydellisesti!
Jutussa eniten pilkahti silmään lause

"Kerran eräs minua vanhempi feministi(nainen) sanoi minulle: en tarvitse mihinkään miehiä, en naisia, tarvitsen feministejä. Hän tarkoittaa ihmisiä jotka kyseenalaistavat sukupuoliroolit kaikkinensa."

"Siinä missä naisliike on etujärjestötoimintaa (ja usein tarpeellista sellaista), feminismin pitäisi tarkoittaa koko sukupuolijärjestelmän horjuttamista"

Yleensä mielletään, että naiset ovat historian aikana kokeneet kamalasti epätasa-arvoa, vääryyttä ja kipua vain ollakseen naisia. En kiellä tätä, koska maanviljelijäyhteisöistä lähtien nainen työnnettiin kyökin ääreen ja miehen vallan alle. Nykyäänkin naisia sorretaan, ja kehitysmaissa tytöillä on huonot oltavat. Joissakin uskonnoissa nainen oikeasti ON miehen omaisuutta, ja moniavioisuus on sallittua. Niin, siis miehillä tietenkin. Ne nuoret 12-vuotiaat tytöt, jotka on naitettu vanhoille pervoille ja rikkaille, kärsivät ja elävät koko elämänsä sen miehen talutushihnassa, elleivät karkaa ja leimaa samalla otsaansa "Tapa minut"- merkkiä. Raakaa, mutta elämä on aina ollut.
Ja miehillä on kaikki hyvin. Eikös sitä näin yleistetä?
Tosiasiassa jos miettii, on nykyaikana käynnissä eräänlainen "miesten sortokausi". Se ei liity siihen, että miehiä pidettäisiin vähemmän älykkäämpinä, vähemmän vahvoina tai huonompina kuin naiset. Se littyy vertailuun toisia miehiä vasten- naisellinen mies on jotain kammoksuttavaa. Eräiden mielestä.
Naisen identiteetin muodostaminen on paljon vapaampaa kuin miehillä. Jos tyttö on poikamainen, sitä pidetään pikemminkin hauskana ja hyvänä. "Meidän Tiina se on lapsesta asti ollut tuommoinen vahva ja tempperamenttinen"
Jos poika olisi heikko rääpäle, joka ei koskaan laittaisi kiusaajille vastaan, itkisi vain, kohdeltaisiin häntä....no rääpäleenä. Isä kenties yrittäisi opettaa poikaa pitämään puolensa "kunnon miesten malliin".
TÄSSÄ on se murtuva luu, joka pitäisi katkaista.
Sukupuoliroolit.
Nainen on kaunis, pelaa kaiken elämässään ulkonäöllä ja ei ole vahva. Ei älykäs. Synnyttäjä, keittäjä, tekee kotityöt.
Tästähän on kiva vaahdota. "Naisia syrjitään ja sorsitaan! Nainen ei kuulu kyökkiin!"
Mutta jos tarkalleen miettii, nämä yleistykset ovat murtumassa aika vahvasti. Poikamainen tyttö on oikeastaan yhtä siisti ja arvostettu kuin tyttömäinen. Lyhyestä tukasta ja boyfriend-lookista on tullut naisille muoti-ilmiö. En usko että heti ajatellaan kun nähdään hieman poikamainen tyttö: "Vittu, lesbo"
SEN SIJAAN "Vittu, homo" on liian typerän yleinen. Jos mies kulkee pikkusormi pystyssä ja huivi väärällä lailla kaulaan sidottuna, hän on yltiöpäisen gay.
Miehet kasvatetaan vielä tiukempaan muottiin kuin naiset. "Ole mies, ole isäsi poika!"
Miehen täytyy nykypäivänä koko ajan todistaa miehisyytensä ja se, ettei varmasti ole homo. Näin syntyvät ääliöt, joita kutsumme miehiksi.
Ei ihme, että kaiken "isänsä poika" ja "ole kuin mies" lausahdusten keskellä kukaan ei uskalla tulla kaapista ulos.
Eikä "neitimäisyys" ja pienet heikkoudet ja tunnekypsyys osoita hetimmiten että mies on hintti. Se vain luullaan niin. Oikeastaan nämä "neitimäiset" miehet ovat parhaita keskustelukumppaneita ja uskollisempia kuin machoilijat.


Joskus sitä vain ajattelee, että hitto vieköön. Ihminen on ihminen, mitä väliä onko sillä penis vai ei. Väliä onko sillä peitepuikko vai salikortti takataskussa. Sukupuoliroolit ja stereotypiat ovat jostain Jumalan selän tuolta puolen. Oikeasti.

Neuvonani miehille.

tiistai 1. marraskuuta 2011

SWEEEEET

I'm sixteen now. Fuck yeah. I've Coldplay's Mylo Xyloto. Double trouble fun!