Seksi.
Nykyään joka ikinen ihohuokonen kuiskii siitä. Se tunkee lävitsemme, laskeutuu yllemme ja ympäröi meidät salaperäisellä, mutta ikuisella hohteellaan.
Tai no oikeastaan, paskat siitä salaperäisyydestä. Seksissä ei ole mitään salaperäistä tänä päivänä. Siinä oli - joskus. Nykyään ne ajat ovat takanapäin, ja seksi on kasvanut suuremmaksi asiaksi, ilmiöksi kuin koskaan ennen. Voitaisiin puhua seksuaalisesta vallankumouksesta. Kun ehkäisypilleri keksittiin, nainen oli vapaa ja itsenäinen päättämään omasta seksielämästään ilman raskaudenpelkoa. Tämä oli suuri askel feministille. Pieni harppaus taaksepäin seksille. Oikeastaan voisin syyttää tätä nimenomaista hetkeä lähtölaukauksena sille, että seksi on pilattu.
Periaatteessa ajattelen asiasta hyvin kaksinaismoralistisesti. Toisaalta, olen ilmiselvä nainen, ja koen velvollisuudekseni (koska omistan vitun) puolustaa sitä, että naisella on yksinoikeus omaan seksuaalielämäänsä. Toisaalta, koen, että naisten itsenäistyminen tässä asiassa on tehnyt sukupuolestamme joukon villejä sinkkunaisia, jotka levittävät vapaan seksin sanomaa ympäri maailmaa.
Ja suoraan sanottuna, olen muovaantunut hiukan vanhoilliseksi tässä asiassa: seksi on mielestäni herkkä asia, joka kuuluu parisuhteeseen. Toki voin puoltaa irtosuhteita tietyissä tapauksissa, mutta suurimmaksi osaksi en näe mitään hyviä puolia siinä, että panee jokaista tuntematonta kännikalaa lähibaarissa.
Viva la revolutio! sanovat ne.
Viva la seksitaudit! sanon minä.
Seksistä on kasvanut erillinen objekti. Se ei liity enää alkuperäisyyteen, parisuhteeseen ja rakkauteen. Se kulkee erillään näistä kaikista, vailla huolen häivää. Seksi ei nykyään edellytä näinä päivinä mitään edellä mainituista. Päinvastoin, on enemmänkin harvinaista, jos seksi liittyy johonkin edellisistä. Seksi on akti, teko, sana, kuva. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tunteen kanssa. Fyysisten tunteiden kanssa toki, mutta seksi on emotionaalisesti köyhää.
Cosmopolitan julkistaa kuukauden seksiasennon ja lempijulkkiksemme panee randomia jätkää tv-sarjassa. Pornoksi voidaan luokitella melkein jokainen mainos nykyään. Seksi on siinä, seksi on tässä kun istun sängylläni ja kirjoitan tätä (ei kirjaimellisesti, thank god, se olisi jo aikamoinen suoritus!). Kaula-aukko huutaa seksiä, pillifarkut huutavat seksiä, katumainos huutaa seksiä. Robin laulaa kesärenkaista.
En olisi uskonut, että voisin saada ähkyä seksistä. Mutta perkele sentään, mitä muutakaan tässä voisi tehdä? Tunnen inhotuksen kitalaellani, kun nieleskelen sitä tosiasiaa, että minun täytyisi pinkaista lähimpään metsään piiloon, jos en halua jatkuvalla syötöllä informaatiota seksistä (ja tuurillani sielläkin varmaan olisi kaksi karhua panemassa puuta vasten. Haha.)
Seksissä ei sinänsä ole mitään väärää, päinvastoin. Sehän on yksi mahtavimmista asioista maailmassa. Mutta väärää on se, miten sitä käsitellään nykyään. Seksi on pilalla, sitä on ylisyötetty tälle tytölle, joka tahtoisi kerrankin elämässään yksinkertaisia asioita, eikä näkökentän täydeltä pillukyrpämaailmaa. Oikeasti, taitaa olla harvinaisempaa että normaalissa ihmisten välisessä keskustelussa mainitaan vaikkapa POLVI tai KORVA kuin PENIS tai PILLU.
Olisiko niin väärin pyytää, että seksi kuuluisi yhä sille parisuhteelle, yhä sille rakkaudelle?
Aloitan käänteisen vallankumouksen. Pukeudun nunnakaapuun ja salaan sukupuoleni, enkä mainitse seksistä sanallakaan, ellei kyseessä ole järkiperäinen keskustelu. Tehdään niin, että seksi piilotetaan, siitä tulee taas kerran tabu. Se saisi jälleen puhtaan hohteen, pienen salaperäisyyden ja totuuden. Pornoa ei tunkisi joka tuutista. Silloin seksillä voisi jopa olla jonkinlainen merkitys.
Pitäkää minua ihan konservatiivisena mummona, mutta ette voi väittää, etteikö tässä olisi pointtia.
Sex rules the world but what if I wanna make my own rules about sex?
