sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kommunikaatiovaikeuksia

Tajusin eilen illalla taas, jälleen kerran sen, etten osaa käyttäytyä kunnolla, oikein, niin kuin pitäisi. En ainakaan ihmisten kanssa. (Tosin manaattien tai muiden kanssa en ole kokeillut. Mistä sitä tietää jos sukulaissielu joka puhuu samalla taajuudella odottaa siellä valtameressä sinivalaan muodossa?)
Kuitenkin, ihmisten kanssa puhuminen on jotenkin niin karmaisevan vaikeaa. Elehtiminen, oikeastaan pelkkä oleminen.
Miksi aina käy niin, että sattuu vahingossa satuttamaan niitä rakkaimpiaan kaikista pahiten? Onnistuu sanomaan ne kaikista piikikkäimmät kommentit parhaille ystävilleen.
Otsaani pitäisi tatuoida jokin tatuointi, joka varoittaa ihmistä ennalta. Jokin "mitä enemmän vittuilen sinulle, sitä enemmän pidän sinusta" -fraasi kaiketi. Koska muuten, huom. puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, sattuu karkottamaan ne vähäisetkin rakkaat siitä ympäriltä. Ja jos joskus kuolen yksin, en tahdo elää yksin. Vaikka itsenäisyyttä ja hällä väliä-asennetta täällä kuulutankin, niin ei ihminen pärjää ilman muita ihmisiä. Sitä tekee hidasta ja kivuliasta kuolemaa, etsien sielunsiskoja, täydellistä yhteiysymmärrystä. Mutta siihen turhautuu, koska täydellistä yhteisymmärrystä ei ole.
Olisi vain näitä tavallisia ihmisiä.
Jotka satun karkottamaan vasten tahtoani ympäriltäni. Hemmetti, eikö luonteelle voisi olla on/off-nappulaa? Tahdon olla vähemmän piikikäs niille joista oikeasti välitän!
Ja heitä on oikeasti aika paljon. Ihmisiä joista välitän. Tällä ironisella kommentoinnilla ei vaan oikein pääse puusta pitkälle, sillä nämä ihmiset eivät enää pian välitä minusta. Vain koska oma kommunikaatiomenetelmäni on piilovittuilla niin paljon kuin sielu sietää! Se vain tarkoittaa että hitto kun olet mahtava tyyppi!
Mitä pahemmiksi kommentit käyvät, mitä enemmän hoen nimeäsi tahallani loukkaavissa yhteyksissä...sitä enemmän tykkään sinusta!
Käänteispsykologiaa siis. Sovelletaan sitä toisiimme niin minulla on paljon helpompaa.


(HMM. Sitten toinen juttu. Muselta ilmestyi levy, The 2nd Love. Erilaista, tosi erilaista jotenkin. Tulee mieleen Skrillex. Kaukaisesti.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti