Siinä sitten tämä tohelo alkoi laskemaan oikein toden teolla, riittääkö raha. Toisaalta siinä tunsi itsensä hyvin aikuiseksi "daamn, mä oikeesti alan pyörittää omaa talouttani". Ja samalla siinä teki mieli kiittää vanhempia siitä, etteivät he ole ikinä antaneet minulle täysin periksi. Kaveripiirissäni on täydellisiä lellipentuja, joiden isukit maksavat vuokran ja vaatteetkin päälle. Plus lomamatkat etelän lämpöön. Itselläni on ollut oikein hyvätuloinen lapsuus. Nuoruuskin kun alkoi koputtelemaan, äiti sairastui ja perhe alkoi velkaantua. Tuli vähän erilaista arkea. En ole ikinä saanut viikkorahaa, enkä kuukausirahaa. Hyvä niin. Mistäs se oikein tulee? Työnteosta talossa? Eikös sen pitäisi olla ihan yksinkertaista että lapset auttaa kotitöissä?
Ei sillä, toki minäkin aiona kiukuttelin kuin pahainen teini (joka olinkin) että siivoaminen on perseestä. Mutta jos kotona on annettu realistinen malli tästä elämästä, väitän kyllä että se kantaa pitkälle. Helppoa minun on sanoa, kun en ole vielä kynnyksen yli astunut mutta pian tulen astumaan. Ja lohduttaa kun tietää, että minä tiedän että elämä on kallista. Vaikka se on vituttanut maksaa bensaa porukoiden auton käytöstä, niin ihan hirveän hyvä juttu että niin olen joutunut tekemään. Tiedän monia perheitä joissa nuoren ei tarvitse maksaa.
Toki kotona on aina kuin jossain lämpimässä kolosessa verrattuna siihen ekaan, omaan kämppään, jossa todennäköisesti nypitään koivuista kirvoja ruuaksi siinä vaiheessa kun näkkäri ja makaroni alkaa tulla korvista. Tottakai tulee vaikeampaa siinä, että haluaisin syödä terveellisesti. Ei välttämättä saa niin suurta kavalkadia eri ruokia. Mutta onneksi reissumies ja pakastevihannekset (pirkka!) on olemassa.
Oikeasti odotan sitä. Vaikka tuossa laskelmia tehdessäni kiljuin sisäisesti että hyvä luoja, tuleepi vähän tiukkaa. Mutta eihän se ole elämää omillaan, jos se olisi liian helppoa? ;) Ja onhan minulla se miehenpuolikas vierellä.Sitten ollaan kaksistaan pihalla ja soitellaan ympäri maailmaa apua hakien. (Nimimerkillä Puhuin Puoli Tuntia Puhelimessa Kun Soitin Verotoimistoon Kun En Osannut Täyttää Verokorttia)
Voipi olla että kuukauden päästä itken kuinka omillaan asuminen on perseestä. Sitä odotellessa!
Chia-vanukas. Kyllä, olen ihan höpönä tähän terveellisyys-fitness-buumiin. Typerä, narsistinen ja itsekeskeinen kun olen niin mikäs sopisi paremmin kuin OMAAN hyvinvointiin keskittyvä treenaaminen ja syöminen. Muhaha.
Kouvolassa Coffee Housen vessassa. Venailin junaa ensimmäisen työkoulutuksen jälkeen ja tutustuin vähän Kouvolaan. Ei se nyt niiiiin ankea paikka ollut :D Löytyy kuntosalia, kahvilaa josta saa syntisen hyvää lattea ja H&M. Ei sillä että näistä yhteenkään tulisi enää olemaan kohta varaa. Jes.
Fitnees 24Sevenillä saa HARVOIN olla yksin (ellei ehkä yöllä kolmelta mene?), mutta näin minulle kävi viime lauantaina. Oli niin luksusta hommailla kaikkea hämärää mitä en normaalisti uskaltaisi (eli raiskata laitteita ihan oudoilla tavoilla)
Hauskaa keväänjatkoa! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti