sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Time of my life. Tai jotain.

Pitkästä, pitkästä aikaa olen kotiutunut jälleen kerran Lahden yöelämään. Olen tässä pitänyt jo jonkinmoista taukoa siitä sekoilusta ja ollut noin viisi kuukautta ilman alkoholia. (Olen absolutisti, jee! Kuulostaa siltä kuin olisin joku entinen alkoholisti joka on käynyt onnistuneesti AA-kerhossa)
Kuitenkin, rakas ystäväni täytti tässä jumalallisen juhlalliset 18 vuotta, joka merkitsi hänelle ensisijassa kaikkea kivaa: baaria ja alkoholia muunmuassa.
Koska yritän vähintään kerran kuukaudessa olla hyvä ystävä, lähdin ystäväni mukana bilettämään kolmeen, neljään otteeseen ja juhistamaan jollain tavalla tätä täysi-ikäisyyden autuutta. (Jos minulta kysytään, 18-vuotiaana on paskaa)
Olo on ollut vain autuaan ihanan turvallinen ilman sitä kännisten katselua Lahden keskustassa. Eilen (tänään) havahduin taas kello kolmelta yöllä, kuinka paljon mielummin olisin ollut jo kasvattamassa hometta sängyssäni Gossip Girliä katsellen ja välillä perseeni ulos raahaten. Sen sijaan yritin kovasti olla katselematta, kun jo keski-iän ylittänyt nainen kävi kyykkypaskalla siinä vieressä.
Mutta on siinä omat huvituksensa käydä selvin päin viihteellä. Rakastan tanssimista, joten puhtaasti sen takia olen baareissa käynyt. Lisäksi on varsin huvittavaa katsella sitä juopuneiden meininkiä ja muistella, ah, silloin kun minäkin olin nuori ja sekaisin tequilasta.
Selvinpäin huomaa asiota, ja saa nauraa niille sitten ainakin jälkeenpäin. Esimerkiksi pillunperässä juoksevat nuoret jätkät ovat aina yhtä luovia keksimään keinoja päästä pukille. Itse arvostan eniten esittäytymistä ja juttelua, vaikkakaan ihmisen taka-ajatuksia en olisikaan valmis toteuttamaan. Harmillista kyllä, hyvin moni on baarissa siinä kunnossa, että ainoat järjelliset sanat ovat oma nimi, ikä ja seuraavan drinkin nimi. Tai no jätkien tapauksessa siis kalja...
Eilen istuimme ystäväni kanssa loosissa, kun siihen hoiperteli kaksi honteloa ja pientä poikaa, että ihmettelin että sellaisia päästetään edes sisälle (sanoo Pinja, jota luullaan 15-vuotiaaksi). Kuitenkin, nämä kaksi poikaa sopersivat äärimmäisessä jurrissa jotain siitä, että tulivat pitämään tytöille seuraa. Lasittuneet silmät, jotka tuijottivat metrin ohi, eivät jostain syystä innostaneet, joten käskin poikien häipyä. Ystäväni vain ei ollut yhtä pessimistinen jokaista kyrpäeläintä kohtaan, joten hän suostui tanssimaan toisen kanssa. Jäin kaksistaan humalaolennon kanssa, joka teki siinä sohvalla hyvin outoja lähestymisliikkeitä. Vai mitä sanotte siitä, että jätkä lämäisee kämmenensä suoraan naamalleni ja pitää sitä siinä. Jos tarkoitus oli kouria, daamn boy, meni vähän ohi.
En myöskään perusta siitä tanssilattialiikkeestä, missä tytön perseen keikutus ja sekunnin kestävä katsekontakti lasketaan lähestymis- ja lääppimisluvaksi.
Mitä tanssia se sitäpaitsi on, että hinkataan itseään jotakuta vasten? Jotakuta ällöä, limaista ja kännistä.

Voi toki olla, että minusta on tullut vanha ja tylsä, kun kotiin jääminen ja sukkien kutominen kuulostaa enemmän kuin houkuttelevalta vaihtoehdolta. 

Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti