Lana Del Rey-Born to die
Ei olekaan tullut kirjoiteltua taas koulun takia. Koulun ja Downton Abbeyn takia. Se mokoma, ihana, viheliäinen, suloinen, romanttinen, surullinen ja BRITTILÄINEN draama Titanicin uppoamisen ajalta eteenpäin vie minulta järjen ja elämän. En malta istua koulussa tekemässä jotain yhdentekevää kun haluan vain palavasti mennä kotiin katsomaan Downton Abbeyta!
Ja minulta ryöstettiin vieläpä ne dvd:t (okei, ei välttämättä ryöstetty koska ne olivat minulla vain lainassa...) joten tyydyn vain katsomaan internetin ihmeellisestä maailmasta näitä jaksoja, senkin uhalla että kyseessä on laiton, viruksia varmasti aiheuttava sivusto.
Koulu menee tämän ja monen muun asian puolesta ihan päin jotain. Päätä särkee, ei jaksa keskittyä ja haluaa kotiin. Haluaa suklaalevyn, jota ei voi kuitenkaan saada.
Elämä on kovaa, lukiolaisella vain katkeraa.(ko?)
Noh. Ehkä tämä järkyttävä päänjyskytys lakkaa kun lähden kaverin kanssa hiihtämään. Siis ehkä.
Ja ehkä se helpottuisi jos nappaisin Panadolin. Ja menisin Lahteen lainaamaan Kotiopettajattaren romaanin.
Tai sitten voisin hakata päätäni seinään.
Kuulostaa mahtavalta, see ya!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti