Olen jo kokenut liian monta kertaa pettymyksen tässä asiassa,
olen kasvanut jo liian kauan tässä laatikossa
josta ei ole poispääsyä.
Onko liikaa pyydetty saada nähdä maailmaa?
Tiedättekö millaista on omistaa ylisuojeleva äiti, joka varoo edes hengittämästä?
Silloin tytärtä täytyy kaikin mahdollisin keinoin yrittää saada pois pahalta maailmalta. Vaikka sitten olemalla hengittämättä.
Mutta tällä kertaa minä taistelen vastaan.
Tukholma here I come.
Tällä kertaa en luovuta.
Mitääääh, kerro lisää?!
VastaaPoista