Evoluutiota ja epätarkkuutta valokuvissa

Ajattelin, että olisi järkevää kirjoittaa tänne blogiini vaihteeksi jotain järkevää. Alkaa itsellänikin tursuta korvista tämä "TUNNEMYLLERRYS" ja kyynelten suuri, patoutumaton vuo korvista.
JOTEN. Mikäs olisi sen järkevämpää kuin EVOLUUTIO?
Jos tiedätte sen Frendien jakson, missä Phoebe yrittää jankuttaa Rossille, ettei usko evoluutioon? Ross sekoaa ja yrittää kaikin mahdollisin tavoin näyttää Phoebelle, mikä kaikki todistaa evoluution oikeaksi. Nauroin tuolloin tuolle jaksolle, sillä en jaksanut uskoa että semmoisia ihmisiä oikeasti olisi.
Väärin.
Kuukausi taaksepäin (joo olen ahkera bloginpitäjä kun joudun päivittämään kuukausi sitten tapahtuneista jutuista!) tapasin jälleen kerran ihmiseen joka pitää evoluutiota HÖMPÄNPÖMPPÄNÄ. Tuntosarvet pystyyn siinä tuohussa meni, aloin heti väittää kärkkäästi vastaan. Kaverini kaiken lisäksi uskoi enemmän "Jumala loi auringon kuun, tähdet ja puut, ihmiset myöööös"-jutskaan. Purin siinä tilanteessa aivan varmasti huuleni rikki ja puristin käteni tuusannuuskaksi nyrkissä. (Seurakuntanuori olen KYLLÄ, ensi viikolla menossa riparille isoseksi KYLLÄ. Saahan minulla silti olla omia mielipiteitä tämmöisistä pienistä kymysyksistä?) Väittelin siinä kunnes ääni lähti, samoin järki. Olin luetellut kaikki evoluution todisteet kaverilleni, suurinpiirtein pitänyt aiheesta luennon. Hän vain katsoi minua kuin olisin vähä-älyinen.
Miten se päättyi? Ei mitenkään. Minun piti NIELLÄ että kaikki ihmiset eivät ole kanssani samaa mieltä edes näin tärkeistä asioista. Katkeraakin katkerampana nyt tätä muistelen.
Mutta juu. Pointtina oli kai varmaan se, että even Evolution rocks, saa jokaisella olla oma maailmankuvasta. Uskokaa vaikka Sotkan munaan ja siitä syntyvään maailmaan. Olen nykyään avarakatseinen.
(Vaikka henkilökohtaisesti uskon evoluutioon kunnes toisin todistetaan. Ja siihen tarvittaisiin hitonmoiset todisteet. Minulla on jopa oma teoriani mihin tämä koko ajan jatkuva evoluutio ja lajien kehitys on menossa ihmisen kannalta. Ylläolevassa kuvassa se on näppärästi kuvattu. Evoluutio alkaa mennä tietyllä tavalla taaksepäin, laitamme kaiken tietokoneiden ja tekoälyn varaan. Pian kadotamme lihaksemme, ne surkastuvat tuolin jatkoksi, jämähdämme tietokoneelle forever. Hiivumme pian pois, samalla kun luomamme tekoälyrobottejen muodostaneen oman hallitsijarodun. Scifiä, not at all. MUTTA SE VOISI OLLA MAHDOLLISTA, uskokaa pois. Nauran sitten haudastani satojen vuosien päästä kun terminaattorit vallistevat tätä saasteista maailmaa. Miettikää nyt, ilmastonmuutoskin tukee teoriaani! Ihminen ei pysty enää pian elämään maapallolla, ellei se kehitä itseään koneen jatkoksi. Paetaan siis tästä aurinkokunnasta heti kun teknologia sen sallii! Ei kannata paeta Marsiin, koska sitten kun aurinko tulee tiensä päähän, se punainen jättiläinen peittää Marsinkin, ja sitten tästä suuresta avaruutenpaosta ei olisi ollut kuin vain hiukkasen hyötyä! Joten. Tätä odotellessa. Tulipa muuten hiton pitkä SULKUteksti)

Toinen järkevä (haha) juttu jonka teille jaan, on mullistava valokuvausideani. Minulla on koulussa nyt valokuvauskurssi, ja tällä hetkellä pitäisi tehdä Power Point-juttu. Kuvasarja. Ideana oli tehdä jonkun ihmisen elämä kuvin kuvattuna, mieluiten jonkun vanhan ihmisen. Mutta koska jag don't wanna be like others, halusin kehittää oman idean kuvasarjaan, ja sen myös sain kehitettyä!
Minua vatuttaa valokuvaustunneilla kun jankutetaan mitä EI SAA tehdä.
Älä rajaa nivelten kohdalta, ihminen näyttää muuten katkaistulta.
Älä ylivalota.
Älä alivalota.
Älä ota tärähtäneitä kuvia.
Kuvaa mielummin läheltä, älä kaukaa.
Älä sijoita kohdetta keskelle.
Näistä lukemattomista kielloista sain idean omaan kuvasarjaani. Teen kuvasarjan, jossa jokainen kuva on jotenkin väärällä lailla otettu. Kuvassa on jotain, mitä juuri EI saisi valokuvatessa tehdä. Se on epätarkka, täräht'nyt, väärin rajattu, kohdennettu ja valotettu. Teen sarjan huonoista kuvista, joista yritän kuitenkin saada näillä virheillä näyttämään hyvältä. Huonoja hyviä kuvia. Rikon valokuvauksen rajoja, ja saan kuvista silti nättejä!
Mutta vaikka idea kuulostaakin omassa päässäni MAHTAVALTA, en malta odottaa että saan esitellä idean opettajalleni, niin uskon että toteutus tulee olemaan pirun vaikeaa. Ihmiset eivät ole tottuneet katsomaan valokuvia impressionistisella tavalla(tarkkuus ei ole pääasia, pikemminkin valot ja värit), maalauksia ja piirroksia ainoastaan. Saattaapi juuri siksi olla että kuvistani tulee kökköjä ja kaaauheita. Mutta lähden nyt ainakin työstämään tätä ideaa hirmuinnoissani!
ADIOS AMIGOS.