lauantai 4. helmikuuta 2012

I admire you darling

Meillä kaikilla on ihmisiä joita katsomme ylöspäin. Haluamme olla kuin He, tai edes omata jonkun Heidän piirteensä.
Ketkä ovat sinun arvostamiasi ihmisiä, inspiraatiosi lähteitä? Ajattelin esitellä tässä muutaman omistani.



Lana Del Rey
Olkoon botox-huulinen tämä neitonen, minua ei kiinnosta mikään muu kuin se, että hän tekee ihanaa, apeaa ja melankolisen suloista musiikkia. Coldplayn ohella jotain niin inspiroivaa että tekee mieli mennä ulos sateeseen huutamaan, kiljumaan ja kieriskelemään maahan.
Sitä kutsun oikeaksi taiteeksi.

I think I'll love you forever
Like the stars miss the sun in the morning skies
Late is better than never
Even if I'm gone I'm gonna drive, drive




Adolf Hitler
Älkää pitäkö minua uusnatsina. Halveksin Hitleriä, tuota julmaa psykoottista massamurhaajaa.
Ainoa vain, mitä teidänkin on miltei pakollista ihailla, on Hitlerin kykyä puhua koko kansa puolelleen. Ja saada vielä ajattelemaan että keskitysleirit ja juutalaisten massamurha olisi hyvä, täysin hyväksyttävä ajatus. Suomeksi: tapat kamalan kasan ihmisiä saaden silti kaikki uskomaan että se on hyvä juttu.
Hitler oli myös taiteilija. Sitäkin on pakko arvostaa.
Hitler raivasi tiensä politiikkaan ja lopulta tappoi itsensä toisen maailmansodan loputtua.
Tällaiset ihmiset, kamalat ja nerokkaat, (Vähän kuin Voldemort) saavat miettimään, ettei kukaan voi olla oaha syntyessään.
Olen kuitenkin pakkomielteisen kiinnostunut tutkimaan Hitleriä. Voisin tehdä siitä historiassa tutkielman.

Helene Schjerfbeck
Luin juuri äskettäin Helene Schjerfbeckin elämänkerran: Oma tie. Oli hyvin kiintoisaa luettavaa.
Helene on ehkä Suomen tunnetuin naistaitelija, ainakin itse pidän häntä sellaisena. Aikaisesta rampautumisestaan ja vaikeista kotioloistaan huolimatta hänestä kasvoi nainen, jota voin ihailla.
Kirjoitin jopa engalnnin aineen siitä kuinka haluaisin elää hänen paikallaan elämää Pariisissa opiskelemassa maalausta. Avustaa Edefeltiä. Tuntea boheemin taiteilijaelämän tuulet.
Itse arvostan Schjerfbeckin teoksia myös. Eniten ehkä hänen viimeisimpiä omakuviaan, joita kaikki pitävät kammottavina ja rumina. Minusta ne ovat tuskaisia, mutta ah, niin ihania.




Opettajani
Olen ehkä myös pakkomielteinen opettajan ammatista. Minusta on upeaa toimia nuorten ohjaavana inspiraationa. Haluaisin tehdä niinkuin omat opettajani ovat minulle tehneet: innostaa tulevaisuuteen. Luoda unelmia.
Parasta ehkä mitä kuvitella saatan.



Dorkat kaverini
Niin. Kai minä jotain heiltäkin opin. Ainakin olemaan tavallista pöhkömpi ja enemmän hevisaurus.





Niin ja kertokaahan tekin idoleistanne!

3 kommenttia:

  1. en oo dorka :(

    ...

    oon HEVISAURUS forevah!!!

    VastaaPoista
  2. Hei vivacious dorkana on kiva olla! Ja jos helpottaa, oot myös SUPERCOOL!
    Ens viikolla pensuo ja dorkaillaan kunnolla ;)

    VastaaPoista