(Oodi Kielelle)

Mikä mukava yllätys onkaan, kun törmää kaupungilla tuttuun ja alkaa noin vain vaihtaa kuulumisia. Pidän siitä, pidän keskustelusta.
Ihminen rakastaa puhua itsestään, mutta myös oikeastaan kaikesta ympärillä olevasta. Puhuminen onkin oikeastaan asia, jota en vaihtaisi pois. Kyllä katse ja elekieli kertovat, mutta pystytkö ikinä sanomaan asioita samalla lailla kun sanakoukeroin, vahvistamalla ja heikentämällä sanojen merkitystä äänenpainolla, leikittelemällä lauseenpätkillä?
Kyllä Suomen kieli on mahtava. Kielet yleensä. Englanti on kansainvälinen yhteydenpitoväline ja kaikkialla tunnettu. Ranska kuulostaa aina yhtä seksikkäältä. Saksa on jumalainen kieli, se kuulostaa siltä kun syljettäisi koko ajan puhuessa keskustelukumppanin päälle vihaisena. Tekisi mieli välillä alkaa opiskella sitä uudestaan, ihan omaksi huviksi. Kieli värittää persoonaa, ja minusta olisi ihastuttavaa olla saksaa taitava human beeing.
Mutta ah. Suomen kieli! Hurraa Snellman ja muut nationalistit silloin muinoin! Vaikka Ruotsia kunnioitankin, olen mahtavan iloinen asiasta, että kirjoitan tähän Suomea.
HYVÄ SUOMI JA HANKALAT SIJAMUOTOMME, REKTIOMME JA TAIVUTUSPÄÄTTEEMME!
Olen kuullut että Suomen kieli on vaikea oppia. Uskon sen, hirttäisin itseni korvasta kattolamppuun jollei minulla tulisi kielipäällä kaikki muodot ja pilkut oikein (MELKEIN OIKEIN. Nyt kielipoliisinatsit, älkää alkako käydä tekstiäni läpi kuin äidinkielenopettajat. En minä sitä pilkkua AINA okein laita, okei, pilkunviilaajat?)
Mutta tämän pikkuriikkisen tekstinpätkän pointti oli että go kieli, go suomen kieli! Vaikka näissä sepustuksissani tykkään sotkea suomen kieleen ruotsia ja englantia, on mamma suomi minulle silti rakkain. Siksi yritän kirjoittaa siistillä kirjakielellä. Internet alkaa jo oksentaa kaikista sössötyksistä jossa käytetään puhekieltä ja slangia,  että päätin tehdä hyvinkin ärsyttävän poikkeuksen blogia perustaessani ja kirjoittaa muodoin "Minä ja sinä" enkä "mä ja sä".
(Okei, tämä siisti Suomen kieli vähän rakoilee niissä paikoissa missä otan valtiudet ja luvat keksiä omia sanoja ja kiroilen. Mutta skipatkaa ne kohdat, olen kuitenkin vain lukiolainen enkä Suomen kielen professori.)

Ja niin. Vaikka kieliopillista korjausta kannatankin, klikkasin äsken "Tarkista oikeinkirjoitus" ensimmäistä kertaa ikinä. Toiminto merkkasi yli puolet tekstistäni. Hei dorka, mitä vikaa muka on "sössötys"-sanassa?

Iloiten siis laulakaa, kun oodi rakkaalle Suomen kielellemme soi.
(Tiedän että itsenäisyyspäivä meni jo, mutta enkö saisi intoilla asiasta keskellä kesää? Jos lapsen ei tee mieli karkkeja juuri karkkipäivänä, mutta kaksi päivää myöhemmin, ettekö muka antaisi karkit silloin?)
(Toki voi tehdä niin kuin itse tekisin ja syödä lapsen karkit itse! Muhahahaaaa!)
(Tykkään tosi paljon sulkeista.)
(Moikka!)

(Ja mainostakaa kiltit blogiani? Otan asian ensimmäistä kertaa esille, mutta oikeasti kaipaan lukijoita. Maailmanvalloitus ei onnistu seitsemällä lukijalla, vaikka iso Amen teille edelläkävijät! Kun blogistani tulee Angry Birdsin veroinen menestyspommi, olette olleet innovaation edelläkävijöitä! Congratulations! Nyt hushus ja painukaa kertomaan kamuillenne superhypercoolista blogista!)