You Tuben ihmeellisestä maailmasta löytyi tämäkin. Swedish House Mafia...ei lempimusaani mutta tuo video! SULOISTA! Kuin 101 dalmatialaista! Aloin melkeinpä pillittää. (Johtuu kyllä siitä että olen väsynyt) http://www.youtube.com/watch?v=BXpdmKELE1k HITTO kun ihminen ei osaa lisätä linkkiä. Pahuksen pahus, onkikaa se video tuosta. Tai muuten suutun. >:(
Hmm. Sunnuntai. Typerä päivä, ei tällaista tarvitse. Sunnuntai tarkoittaa automaattisesti rästiin jääneitä läksyjä ja kokeisiinlukua. Ketä kiinnostaa?
No joo. Tuntuu ettei ollut taas erityistä syytä tulla kirjoittelemaan tänne joten pölisenpä taas huvikseni.
Kirjoittaminen onkin aika mielenkiintoinen taitolaji. Itse olen kirjoittanut niin kauan kun olen osannut. Mistäköhän lähti innostus kirjoittamiseen? Olen pitänyt koko pienen ikäni päiväkirjaa jonne olen kirjannut vähän sitä sun tätä. Ala-asteelta lähtiessäni syttyi tarve kirjoitella novelleja, tarinoita ja mielipiteitäkin. Seitsemännellä ja kehdeksannella luokallahan ammattitoiveeni oli toimittaja.
Olen päässyt ohi suurimmasta kirjoittamisinnosta. Rakastan kirjoittamista yhäkin, mutta ensinnäkin tyylini on kehittynyt niin outoihin suuntiin etten tahdo uskoa että tämä teksti tulee päästäni.
Siitä lähtien kun aloin toitottaa aikovani toimittajaksi, kaikki ovat olleet innolla mukana. "Sinähän olet hyvä siinä" ja päläpälä. Opettajatkin minulle toitottavat: "Ala kirjailijaksi!" "Sinusta tulee huippukolumnisti!"
Se oli kivaa silloin, mutta hei:
Ihminen kasvaa ulos unelmistaan ja niin kävi minullekin.
Jokin muu, tärkeämpi, henkilökohtaisempi syrjäytti kirjoittamiseni vimman.
Tarvitseeko edes mainita. Kuvataide.
Kirjoitteleminen jäi yhä kytemään mieleeni, jatkoin päiväkirjan rustaamista, novelleja, mielipidekirjoituksia ja blogia. Mutta pointti joka ärsytti, oli muiden suhtautuminen unelmani vaihtoon.
"Sinähän halusit toimittajaksi! Sinähän olet siinä hyvä, jatka sitä!"
mvipehvubegnvöew oieÄ 395UVM HNÖFVKNYWgl!!!!!!!!!!!!
"Älä nyt luovuta, toimittaja on sinulle juuri sopiva ammatti!"
knvOUWHNEVpoj yut83742ytrfh!!!!!!!!!!!
Eikä ole.
Kirjoittaminen on ihanaa. Siinä saa purkaa tunteita. Se miten kirjoittaa, kertoo itseasiassa aika paljon kirjoittajasta. (Tekstini eivät silti tarkoita että olisin aivokuollut)
Let's keep writing! Ehkä minä joskus sivutyönä julkaisen kirjan. Tai alan kirjoittaa kolummeja lehteen. Siis taiteilijatöideni ohella.
Adios.
T: Piilosarkastinen tekstintuhoaja. Hassua vaikka kirjoitan kirjakielellä, on tekstini silti paljon pinnallisempaa kuin muiden tekstit. Öäh, osaan minä syvällinen olla mutta niitä asioita en jaa yleisesti. Tai no syvällinen ja syvällinen. Yhtä syvä kuin lätäkkö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti